Existence of doubling measures via generalised nested cubes

Working on doubling metric spaces, we construct generalised dyadic cubes adapting ultrametric structure. If the space is complete, then the existence of such cubes and the mass distribution principle lead into a simple proof for the existence of doubling measures. As an application, we show that for each $\epsilon>0$ there is a doubling measure having full measure on a set of packing dimension at most $\epsilon$

Negotiating time-space contexts in students’ technology-mediated interaction during a collaborative learning activity

In this article, we build on the notion of the chronotope to investigate how students create and manage time-space contexts in their technology-mediated interactions during a collaborative learning activity. Drawing on a dialogic approach, the study defines chronotopes as socially constructed time-space configurations with a specific narrative character that represent cultural practices and values, and that operationalize the framing of the interactional situation and its actors. The empirical data derive from a case study of students’ technology-mediated interactions while collaborating in writing a school musical script. The findings show how chronotopes offer a useful conceptual heuristic for researching the creation and management of often contradictory time-space contexts in students’ technology-mediated interactions intertwined with institutional, relational, and personal spheres of activity.In this article, we build on the notion of the chronotope to investigate how students create and manage time-space contexts in their technology-mediated interactions during a collaborative learning activity. Drawing on a dialogic approach, the study defines chronotopes as socially constructed time-space configurations with a specific narrative character that represent cultural practices and values, and that operationalize the framing of the interactional situation and its actors. The empirical data derive from a case study of students' technology-mediated interactions while collaborating in writing a school musical script. The findings show how chronotopes offer a useful conceptual heuristic for researching the creation and management of often contradictory time-space contexts in students' technology-mediated interactions intertwined with institutional, relational, and personal spheres of activity. (C) 2016 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Early Childhood Education and Care in Finland : Compassion in narrations of early childhood education student teachers

Rajala, A. & Lipponen, L. (2018). Compassion in narrations of early childhood education student teachers in Finland. In S. Garvis, S. Phillipson &H. Harju-Luukkainen (Eds.), Volume I. Early Childhood Education in the 21st Century: An international perspective. Routledge.Peer reviewe

Deliberative Communication in Elementary Classroom Meetings : Ground Rules, Pupils' Concerns, and Democratic Participation

Previous research has identified numerous obstacles that counteract attempts to involve pupils in democratic processes in schools. Drawing from deliberative democratic theory and sociolinguistic research on dialogic teaching we discuss an intervention grounded on the ideas of deliberative communication and decision-making in an elementary classroom in Finland. We show that deliberative communication can provide pupils with opportunities for democratic participation. This process involves altering conventional classroom interactional patterns and the power processes they uphold. The possibilities of expanding deliberative communication from isolated democratic meetings to everyday schooling are considered.Peer reviewe

Dialogic teaching and students' discursive identity negotiation in the learning of science

This study sought to understand how dialogic teaching, as enacted in everyday classroom interaction, affords students opportunities for identity negotiation as learners of science. By drawing on sociocultural and sociolinguistic accounts, the study examined how students' discursive identities were managed and recognized in the moment and over time during dialogic teaching and what consequences these negotiations had for their engagement in science learning. The study used video data of classroom interactions collected from an elementary science learning project and placed a specific analytic focus on four students in particular. The results reveal evidence of a rich variety of discursive identities exposed during dialogic teaching, thus demonstrating how the students' identity negotiations were configured according to the social architecture of classroom discourse. Addressing the temporal dimension of dialogic teaching points out critical shifts in the students' discursive identities, of which identification is argued to be pivotal when creating equitable science learning opportunities. (C) 2016 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Participation and social modes of thinking : An intervention study on the development of collaborative learning in two primary school small groups

Participation and social modes of thinking - An intervention study on the development of collaborative learning in two primary school small groups This study explores the thinking together -intervention programme in three primary school classes. The object of the intervention was to teach pupils to use exploratory talk in small group collaboratory learning. Exploratory talk is a type of talk in which joint reasoning is made explicit. Research has shown that exploratory talk can improve mathematics and science learning, argumentative skills and competence in reasoning tests. The object of this study was to investigate the theory of social modes of thinking which the intervention program is based on. I tried to find out how the thinking together -intervention programme suits the Finnish context. Therefore my study is part of an international research project of interventions that have been implemented for example in Great-Britain and in Mexico. One essential drawback in former research made on thinking together -approach is that the nature of participation has not been studied properly. In this study I also examine how the nature of participation develops in small groups. In addition to that I aim to develop a theoretical framework which includes both the perspectives of the social modes of thinking and the nature of participation. The perspective of this study is sociocultural. The research material consists of video recordings of collaborative learning tasks of two small groups. In groups there were pupils of age groups 9 - 11. I study the nature of participation using both qualitative and quantitative methods. Quantitative methods include for example IR-analysis method and counting of turns at talk and words. I also use qualitative content analysis to analyze both the nature of participation and social modes of thinking. As a result of my study I found out that the interaction of the other group was leadership based and in the other group the interaction was without leadership relations. In both groups the participation was quantitatively more symmetrical in the end of the intervention. In the group in which the interaction was leadership based the participation of the pupils was more symmetrical. Exploratory talk was found more in the group without leadership relations, but in both groups the amount of exploratory talk was increased during the intervention. Leadership based interaction was further divided into interaction of alienating and inclusive leadership according to how symmetrical the participation was in the dialogue. Exploratory talk was found only when the leadership was inclusive or the interaction was without leadership relations. The main result of the study was that the exploratory talk was further divided into four subcategories according to the nature of participation. In open and inclusive exploratory talk all group members participated initiatively and their initiatives were responded by others. In closed and uneven exploratory talk some group members couldn't participate properly. Therefore it cannot be said that exploratory talk guarantees symmetrical participation. The nature of participation must be investigated separately.Tutkimuksessani tarkastelin thinking together -interventiota kolmella peruskoulun alaluokalla. Interventio-ohjelmalla pyrittiin opettamaan oppilaita käyttämään tutkivaa keskustelua pienryhmän yhteistoiminnallisessa oppimisessa. Tutkiva keskustelu on keskustelun tapa, jossa etsitään ongelmiin parasta vastausta, ja jossa annetaan ja vaaditaan mielipiteille perusteluja. Aiempi tutkimus on osoittanut, että tutkivalla keskustelulla on suotuisa vaikutus yksilöiden ja pienryhmien matemaattiseen ja luonnontieteelliseen osaamiseen, argumentointitaitoihin sekä menestymiseen kuvallista päättelyä mittaavissa älykkyystehtävissä. Tutkimukseni tarkoitus oli tutkia intervention taustalla olevaa yhdessä ajattelun teoriaa sekä kehitellä sitä. Pyrin selvittämään, miten käyttämämme interventio-ohjelma sopii suomalaisen peruskoulun kontekstiin. Näin tutkimukseni asettuu osaksi kansainvälistä tutkimusta, jonka osana thinking together -ohjelmaan perustuvia interventioita on tehty esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Meksikossa. Eräs olennainen aiemmassa tutkimuksessa esiintyvä puute on, ettei siinä ole käsitelty riittävästi osallistumisen luonnetta. Tähän puutteeseen tutkimukseni vastaa tarkastelemalla myös osallistumisen luonteen kehittymistä. Tämän lisäksi kehittelen yhteistoiminnallisen oppimisen teoreettista viitekehystä, joka sisältää sekä yhdessä ajattelun että osallistumisen luonteen näkökulmat. Teoreettinen näkökulmani on sosiokulttuurinen. Varsinainen tutkimusaineistoni koostuu kahden pienryhmän videoiduista yhteistoiminnallisen oppimisen tehtävistä. Ryhmissä on oppilaita vuosiluokilta 3. - 5. Osallistumisen luonteen tarkasteluun käytän sekä määrällisiä että laadullisia analyysimenetelmiä. Määrällisiä menetelmiä ovat esimerkiksi IR-analyysimenetelmä sekä puheenvuorojen ja sanojen laskeminen. Lisäksi tulkitsen määrällisiä tuloksia laadullisen sisällönanalyysin avulla. Myös yhdessä ajattelun tarkasteluun käytän laadullista sisällönanalyysia. Tutkimukseni tuloksena määrittelin vuoropuhelun olevan toisessa tutkimassani ryhmässä vapaata ja toisessa johdettua. Molemmissa ryhmissä osallistuminen tasoittui määrällisesti intervention aikana, mutta vapaan vuoropuhelun ryhmässä oppilaiden osallistuminen oli jonkin verran epäsymmetrisempää. Sen sijaan tutkivaa keskustelua ilmeni enemmän vapaan vuoropuhelun ryhmässä. Molemmissa ryhmissä tutkiva keskustelu lisääntyi kuitenkin intervention aikana selvästi. Johdettu vuoropuhelu jakautui osallistumisen symmetrisyyden mukaan edelleen rajoittavaksi ja mukaanottavaksi vuoropuheluksi. Vain jälkimmäisessä ilmeni tutkivaa keskustelua. Vapaa vuoropuhelu ei esiintynyt aineistossa kuin epätasaisessa muodossaan, jossa osallistuminen oli epäsymmetristä. Symmetristä vuoropuhelua, jossa sekä vuorovaikutus että osallistuminen olisi symmetristä, ei esiintynyt aineistossa lainkaan. Tutkimukseni päätulos on, että löysin tutkivasta keskustelusta osallistumisen luonteen perusteella neljä variaatiota. Avoimessa ja mukaanottavassa tutkivassa keskustelussa kaikkien ryhmäläisten osallistuminen on aloitteellista ja aloitteisiin myös reagoidaan. Sitä vastoin suljetussa ja epätasaisessa tutkivassa keskustelussa osa ryhmäläisistä jää yhdessä ajattelun katveeseen. Tutkiva keskustelu ei siis takaa kaikkien mahdollisuutta osallistua, vaan osallistumisen luonnetta on tarkasteltava erikseen

Kaupunkivaltio ideaalivaltiona - Tutkimuskohteena Etelä-Pohjanmaa

Tutkimuksessa pyritään luomaan kaupunkivaltioiden ideaalivaltiotyyppejä, joiden avulla tarkastellaan Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevia kaupunkeja. Kaupunkivaltion teemalla pyritään tarkastelemaan kaupunkia itsenäisempänä alueena suhteessa valtioon. Tutkimuksessa pohditaan luotujen ideaalimallien toimivuutta, sekä niiden tuottamaa lisäarvoa. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelututkimuksella viidestä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevasta kaupungista. Kysymysasettelu on muotoutunut tässä tutkimuksessa luotujen ideaalivaltiomallien muuttujien perusteella, jotka ovat demokratia, hallitus, hallitsija, lainsäädäntö, sekä kaupunkivaltion asema. Näiden muuttujien perusteella on pyritty selvittämään kaupunkien suhtautumista kyseisiin arvoihin, sekä mahdollisia näihin johtavia kehityssuuntia. Tutkimuksessa on käytetty kahta tutkimusmetodia. Tutkimuksessa esiintyvät ideaalivaltiomallit on luotu skenaariomenetelmän keinoin, luoden teoreettisen sisällön perusteella muuttujia, josta on rakennettu tulevaisuuskuvia. Tulevaisuuskuvien perusteella on rakennettu neljä erilaista kaupunkivaltioiden ideaalivaltiota, jotka ovat kaupunkivaltio itsenäisenä valtiona, nykytilan omaksuva kaupunkivaltio, kaupunkivaltio liittovaltiona, sekä kaupunkivaltio metropolina. Ideaalivaltioiden perusteella toteutetun haastattelun yhteydessä on sovellettu grounded theory -menetelmää. Tutkimuksen tuloksena on syntynyt kaksi haastatteluiden täydentämää kaupunkivaltioiden ideaalivaltiomallia. Ensimmäinen näistä ideaalivaltiomalleista kuvaa ideaalitilaa, kun taas toinen todennäköistä kaupunkien kehityssuuntaa. Kaupunkien toiveet ja kehityssuunnat vaikuttavat eroavan toisistaan, joskin muun muassa normipurun osalta on luvassa tuloksia. Ideaalissa tilanteessa kaupunkivaltio toimii valtiomaisena osana, päättäen itse kaupunkivaltion alueella tapahtuvista asioista. Ainoastaan ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka, sekä valuuttaan liittyvät järjestelyt tapahtuvat korkeammalla valtiotasolla. Todellista kehityssuuntaa vastaavassa kaupunkivaltiossa taas jäljitellään perinteistä kaupunkimuotoa, joskin autonomiaa on pyritty lisäämään. Ideaalimallien luonnin yhteydessä voidaan päätellä, että kaupungeilla ja kunnilla on olemassa erimielisyyksiä. Erimielisyydet näkyvät erityisesti siinä, miten kaupungin tulisi järjestää valtion sille osoittamat tehtävät. Kaupunkien osalta on nähtävissä kaipuuta siihen, että se saisi paremmin järjestää toimintaansa oman alueensa sisällä. Kaupunkivaltiot mahdollistavat paikallisten olosuhteiden huomioimisen. Ne pitävät huolen palveluiden, sekä päätöksenteon läheisyydestä, tukevat paikallista osallistumista, sekä tarjoavat ympäristön paikallisten innovaatioiden muotoutumisell

Palvelun tuotteistaminen strategisena valintana

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella palveluiden tuotteistamista liikkeenjohdon konsultointia harjoittavissa organisaatioissa. Tarkoituksena oli selvittää, miten konsultointiorganisaatiot tuotteistavat palveluitaan asiakkaalle, sekä miten tämä toimisi ideaalissa tilassa. Tämä tarkastelu on tehty strategisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä toimi: Mikä on ideaali tapa tuotteistaa palvelu asiantuntijaorganisaatioissa? Tutkimuksen teoreettisen osuuden tehtävä oli avata käsitteistöä palvelun tuotteistamisen, strategisen johtamisen, sekä tuotteistamisen työntekijä- ja asiakasnäkökulmien osalta. Metodologisesti tutkimus käyttää kahta tutkimusotetta: 1. Tapaustutkimukseen perustuvaa verkkosivuvertailua, sekä 2. Skenaario-analyysiä erilaisten ideaalimallien luomiseen. Empiirinen osuus käyttää pohjanaan 14 tutkittua, liikkeenjohdon konsultointia harjoittavaa yritystä. Yritysten vertailu oli pohjautunut julkisesti esillä olevaan, yritysten verkkosivuilta saatavaan tietoon. Vertailussa kiinnitettiin huomiota teoriaosuudessa nousseisiin kysymyksiin, jotka ohjasivat koko tutkimuksen etenemistä. Skenaariomenetelmän tarkoituksena oli taas analysoida empirian kautta syntynyttä tietoa organisaatioiden nykytilasta, sekä yhdistää tuota tietoa aiemmin esitettyihin teoriasisältöihin. Tutkittujen organisaatioiden tuotteistaminen vaikuttaa olevan pääsääntöisesti sisäänpäin suuntautunutta. Tämän tutkimuksen myötä voidaan kategorisesti erottaa tuotteistetusta palvelusta palvelukuvaus ja palveluprosessin kuvaus. Ulkoisesti tuotteistetun palvelun tapauksessa palvelukuvaus, sekä prosessikuvaus esiintyvät todennäköisesti selkeästi kuvattuina. Luotujen skenaarioiden avulla, tutkimus toteaa ideaalitilan olevan ulkoisesti tuotteistettu palvelu, jossa esiintyvät palvelukuvaus ja prosessikuvaus. Se on myös strategisesti asiakasorientoitunut, sekä avoimuuteen perustuva. Ideaalitilassa organisaatio on henkilöstökeskeinen, mutta siihen liittyvä tieto on organisaation hallittavissa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format